Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja erikoistumisteemoistamme

Taloustutka: Digibrändeillä nostetta maakunnille

25.syyskuu 2017
Raija Heimonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n liiketaloustutkija.

Suomen maakunnilla on mahdollisuus ottaa vahva johtajan rooli digitaalistuvassa ja mediallistuvassa maailmassa. Halutessaan niistä voi tulla omia medioitaan, ennakkoluulottomia digitalisteja, jotka edistävät aktiivisesti alueiden elinvoimaisuutta.

Kaupungit ja kunnat ovat hioneet viimeiset kuukaudet strategioitaan ja miettineet tulevaisuuden tavoitteitaan. Nyt on aika edistää strategioiden toteutumista omaperäisillä digibrändeillä, joilla tarkoitetaan vetovoimaista näkyvyyttä digitaalisessa maailmassa. Vahva digibrändi kiinnostaa, puhututtaa ja saa jakamaan kokemuksia.

Maakuntien digibrändien rakentaminen julkaisualustan ja konseptoinnin suunnittelusta lähtien tulisi sitoa maabrändiin, jolloin ne vahvistaisivat toinen toisiaan. Toisaalta Suomen kokoiselle maalle 19 maakunnan digikasvot ovat liikaa. Yhteisiä aluebrändejä maakuntien välille tarvitaan. Aluebrändeistä Lapland on näyttänyt suuntaa muille. Entä mitä jatkossa?

Digibrändityöryhmään tarvitaan monipuolista osaamista. Ihanteellisinta olisi, että projekti kerää yhteen innokkaita ja eri-ikäisiä ihmisiä: esimerkiksi eri alojen yrittäjiä, it-osaajia, graafikkoja, tutkijoita ja virkamiehiä sekä paikallisia ja ulkomaille muuttaneita asukkaita. Yhteistyö nostaa maakunnan itsetuntoa ja tunnettuutta.

Projektiryhmällä on oltava vahva johtaja ja selkeä yhteinen päämäärä. Alueelle strategisesti tärkeät sidosryhmät on tunnistettava ja tutkittava, mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Esiintuotavista alueen vahvuuksista on vallittava yksimielisyys, jotta brändilupauksesta tulisi konkreettinen ja uskottava.

Kaupunkien, kuntien ja maakuntien toimintaympäristö on muuttunut. Tunnettuuden ja maineen rakentaminen on dialogia, joka tarkoittaa tänä päivänä myös digitaalisten viestintävälineiden ymmärtämistä. Halu kansainvälistyä tuo omalta osaltaan viestinnälle tarpeen uudistua. Sosiaalisen median käyttötavat eroavat maittain ja maanosittain, joten kohderyhmät ja millä tavoin he tietoa hakevat on tutkittava erittäin hyvin.

Kansantaloutemme tarvitsee kansainvälistä turismia, investointeja, vientiä, osaavaa ja luovaa työvoimaa sekä hyviä palveluita. Globaalissa ympäristössä kilpailu kiristyy, mutta toisaalta digitaalisuus antaa maaseudulle oivan mahdollisuuden erottautua massasta omilla erityispiirteillään - taitavasti toimittuna nopeastikin.

Jos digibrändäyksessä halutaan onnistua, on sen oltava maakuntien, kuntien ja kaupunkien strategioiden ytimessä. On ymmärrettävä, että sen rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen vaativat jatkuvaa työtä ja vuorovaikutusta. Pieni ravistelu vanhoista totutuista tavoista ja asenteista on paikallaan. Hyvin yhteistyössä suunniteltuna ja toteutettuna alueiden persoonalliset digibrändit ovat investointi tulevaisuuteen.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.9.