Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

"Pula työvoimasta vai työpaikoista?" Pasi Holm 4.12.2006

  • Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman tavoitteena on 100 000 työpaikan lisääminen vaalikauden aikana. Tavoitteesta on toteutunut tähän mennessä noin 80 000. Vuoden vaihteen työllisyyskehityksestä riippuu toteutuuko hallituksen tavoite. Mitä paremmin joulukauppa ja sen jälkeinen alennusmyyntikausi sujuvat, sitä todennäköisemmin tavoite toteutuu.

    Hallituskauden aikana on syntynyt noin 50 000 kokoaikaista ja noin 30 000 osa-aikaista työpaikkaa. Työllisyyden paraneminen on parantanut julkista taloutta noin miljardilla eurolla. Työllisyyden parantuessa julkisen talouden tulot kasvavat ja menot pienenevät. Valtion talous on ylijäämäinen ja kuntatalouden alijäämä pienenee.

    Työllisyyskehityksen parantuessa yhä enemmän on alkanut kuulua tietoja kasvavasta työvoimapulasta. Useissa yrityksille tehdyissä kyselyissä nousee esille ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat.

    Eri kyselyistä ei kuitenkaan voi päätellä sitä, kuinka monesta ammattiosaajasta on pula. Puuttuuko työmarkkinoilta 5 000, 10 000 vai 50 000 työntekijää? Koska palkkaliukumat eivät ole juurikaan lisääntyneet ja koska ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt vuosittain vain muutamilla tuhansilla, ei työvoimapula ehkä sittenkään ole työmarkkinoiden suurin ongelma tänä päivänä. Jos talouskasvu jatkuu nykyisellään, viiden–kymmenen vuoden päästä väestön vanheneminen seurauksena työvoimapula on keskeinen huolenaihe.

    Jos otetaan huomioon sekä työttömät että työvoimapoliittisilla toimenpiteillä olevat henkilöt, Suomessa on noin 250 000 työnhakijaa ilman työtä. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Työministeriön tekemän tutkimuksen mukaan heistä noin 60 prosentilla, eli noin 150 000 henkilöllä, on yhtä hyvä työkyky kuin palkansaajilla keskimääräin. Tutkimuksen mukaan noin 50 000 työttömällä on puutteellinen työkyky.

    Vielä seuraavan eduskuntavaalikauden aikana hallituksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla työpaikkojen lisääminen sekä työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen.

    Pk-yritysten työllistämiskannustimia parantamalla voidaan edistää uusien työpaikkojen syntymistä varsin laajasti eri puolelle Suomea.

    Työnvälitystä ja aikuiskoulutusta tehostamalla sekä työntekijöiden matkakustannusten verovähennyksien lisäämällä voidaan vähentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia.

    Jos kansatalouden kaikki resurssit ovat käytössä neljän vuoden päästä, väestön ikääntymiseen aiheuttama kansantaloudellinen haaste on ratkaistavissa.

    pasi.holm@
    ptt.fi