Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

"Politiikkamuutokset haasteellisia tilastotulkinnalle", Perttu Pyykkönen, 18.4.2007

  • Pääsiäisen alla tässä lehdessä uutisoitiin maatilojen määrän vähenemisestä. Tilamäärä oli vähentynyt vuonna 2006 vain 500 tilalla edellisvuoteen verrattuna, kun se aiemmin oli vähentynyt vuosittain noin 1 500 tilalla.

    Vähenemistahdin hidastuminen on kuitenkin vain väliaikaista. Tämä johtuu pääosin viimevuotisesta EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanosta.

    Kyse ei ole siis siitä, että tilojen määrän väheneminen olisi tosiasiallisesti hidastunut. Ei ole myöskään niin, että tilasto olisi virheellinen tai harhainen. Eikä PTT myöskään arvostellut tilaston laatijaa, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskusta, vaikka yhden artikkelin otsikossa näin virheellisesti väitettiin.

    Uusi cap-tuki perustuu tukioikeuksiin. Tukioikeudet puolestaan kirjattiin sille, jonka hallussa pelto oli tukea keväällä 2006 haettaessa. Niinpä osa periaatteellisen lopettamispäätöksen jo tehneistä viljelijöistä siirsi lopettamista vuodella ja jätti peltonsa esimerkiksi ns. hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi.

    Lisäksi osa peltonsa poisvuokranneista saattoi ottaa pellot takaisin omiin nimiinsä vaikkapa vain yhdeksi vuodeksi. Tämä tietysti onnistui vain siinä tapauksessa, että vuokrasopimus oli katkolla. Näin nämä pellonomistajat varmistivat tukioikeuksien kirjautumisen itselleen.

    Politiikkamuutokset voivat aiheuttaa myös tarpeita muuttaa tilastoperusteita. Siitä on aikojen saatossa ollut monia esimerkkejä eri tilastoissa. Alueluokitukset ovat muuttuneet, kuntajako on muuttunut, tuen muoto on muuttunut jne. Nämä ovat vaikuttaneet mm. verotilastoihin ja myös esimerkiksi kansantalouden tilinpitoon. Tänä päivänä entistä useammat tilastoperustemuutokset aiheutuvat kansainvälisten käytäntöjen muuttamisesta ja niiden yhtenäistämisestä.

    Tässä työssä riittää tilastonlaatijoilla haasteita varmasti jatkossakin. Meille tutkijoille tilastojen muutokset, jotka vaikeuttavat esimerkiksi eri vuosien välistä vertailua, tuovat myös lisää vaikeusastetta. Kun muutoksen ja sen syyn tietää, sen voi kuitenkin analyyseissä ja tulosten tulkinnassa ottaa huomioon. Hyvä puoli asiassa on myös se, että Suomen maataloustilastot kestävät kansainvälisen vertailun erittäin hyvin. Paitsi politiikantekijöille myös meille tutkijoille se on erittäin tärkeää.

    Se tilasto, mikä antoi kimmokkeen tämän kolumnin kirjoittamiselle, antaa puheenaihetta varmasti myös jatkossa. Teknologinen kehitys, tuottavuuden kasvu ja maatalouden huono kannattavuus ajavat tilakokojen kasvattamiseen. Saattaa käydä jopa niin, että vuonna 2007 tilojen määrä vähenee selvästi keskimääräistä nopeampaa tahtia, kun tilojen määrän väheneminen palautuu normaaliuralle.


    perttu.pyykkonen@ptt.fi