Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

"Ketjureaktio viljojen hinnoissa maailmalla" Terhi Latvala 19.2.2007

  • Viljojen maailmanmarkkinahinnoissa on ollut vipinää viime kuukausina. Usean eri viljalajin samanaikaiselle hinnannousulle löytyy monia selittäviä tekijöitä. Bioenergiasektorin kasvu on yksi tekijä, mutta ei yksistään selitä kaikkea vaihtelua.

    Vehnällä hinnannousu selittyy pääasiassa heikohkolla sadolla. Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan maailman vehnäntuotanto pienenee kuluvalla satokaudella noin 590 miljoonaan tonniin, joka on 5 prosenttia edellistä satokautta vähemmän. Tämä johtuu epäedullisista sääoloista useissa tärkeissä vehnäntuottajamaissa.

    Suurimpien vehnäntuottajamaiden vehnävarastot ovat pienimmät vuosikymmeniin, mikä on lisännyt tuntuvasti hintaherkkyyttä maailmanmarkkinoilla. Australiassa kuivuuteen kutistunut sato antoi lopullisen lähtölaukauksen vehnän loppuvuoden hinnannousulle.

    Vehnän hinnannousu vaikuttaa vehnän kulutukseen selvästi. Halvemmat rehuviljat korvaavat kallistunutta rehulaatuista vehnää karjan ruokinnassa, ja vehnän kulutus alenee kuluvana satokautena.

    Ihmisravinnoksi kulutetun vehnän määrä pysyy ennallaan, mutta pitkällä aikavälillä sen osuus pienenee. Erityisesti kehittyvissä maissa tulotason kohotessa ruokavalio muuttuu viljatuotteista yhä enemmän lihaan.

    WHO:n mukaan aasialaisten ruokavaliossa viljaa syödään runsaat 160 kiloa, kun taas lihaa vain 17 kiloa henkeä kohti vuodessa. Eurooppalaisessa ruokavaliossa vastaavasti viljojen ja lihan osuus on yhtä suuri, noin 80 kiloa. Tämä ennakoi maailman rehuviljan kulutukseen reipasta kasvua, sillä esimerkiksi yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan noin 4 kiloa viljaa, ja naudalla vastaavasti 7 kiloa viljaa.

    Maissilla on rehuviljamarkkinoilla merkittävä rooli. Vehnän tapaan myös yhdysvaltalaisen maissin hinta on kohonnut, koska maissisato on reilut 5 prosenttia kulutusta pienempi ja varastot niukentuvat. Tulevalle satokaudelle maissin viljelyala kasvaa, ja kasvun ennakoidaan olevan pois öljykasvien viljelyalasta. Tämä nostattaa edelleen öljykasvien hintoja. Vehnän ja maissin hinnannousu onkin dominovaikutuksen tavoin tuupannut ylöspäin myös muiden viljojen ja öljykasvien hintoja.

    Maissilla jatkuvaa hinnannousua selittää osin kasvava kysyntä etanoliteollisuudessa. Suurin etanolibuumi on Yhdysvalloissa, jossa etanolitehtaita on toiminnassa yli sata ja kymmeniä on edelleen rakenteilla. Bioetanolin valmistus maissista kytkee viljamarkkinoita jatkossa myös energiamarkkinoiden kehityksen ja erityisesti raakaöljyn hintaan. Esimerkiksi viime kuussa vehnän ja maissin hinnat niiasivat raakaöljyn hintanotkautuksen tahdissa. Voi olla, että öljyn hinta on pysyvästikin viljamarkkinoiden dominopelin ensimmäinen nappula.


    terhi.latvala@ptt.fi