Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Kesä, mökki ja palvelut

17.kesäkuu 2019
Lauri Vuori
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Lauri Vuori /// Twitter: @LauriVuori

 

Lähestyvä juhannus tietää usealle työssäkäyvälle myös lomakauden alkua. Lomailuun liittyy monilla myös oleellisena osana mökkeily. Monet mökkipaikkakunnat heräävät talvihorroksesta kesäkaudella, mutta potentiaalia löytyy vielä suurempaankin mökkipaikkakunnan palveluiden käyttöön.

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan kesämökkejä oli Suomessa viime vuonna yli puoli miljoonaa. Mökkibarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista, 2,4 miljoonaa, mökkeilee säännöllisesti.

Joka viidennessä kunnassa kesämökkejä on enemmän kuin vakinaisesti asuttuja rakennuksia. Mökkiläiset lisäävät ihmismäärä usealla paikkakunnalla, mutta palveluiden käytössä on vaihtelua. Mökkibarometrista voi päätellä, että mökille hakeudutaan edelleen omaan rauhaan. Muut aktiviteetit eivät niinkään houkuttele käyttämään erilaisia palveluita mökkipaikkakunnalla.

Mökkeilyn voisi kuvitella olevan monelle kaupungissa elävälle vastapainoa kaupunkielämään. Kesämökin omistajissa pientaloissa asuvat ovat kuitenkin selvä enemmistö. Suomen asuntokunnista 46 % asuu kerrostalossa, mutta kesämökin omistajista kerrostaloasujia on vain 28 %. Mökin rauha voi monella kerrostalossa asuvalla olla kuitenkin kaivattu vaihtelu arkeen.

Kerrostalossa asuvilla mediaanimatka kesämökille oli kaksinkertainen verrattuna pientalossa asuviin. Kerrostalossa asuvista mökkimatkan pituus oli puolella vähintään 60 kilometriä. Pientaloasujilla puolet matkoista olivat enintään 29 kilometriä.

Matkat eivät ole yleensä valtavan pitkiä ja usein mökin omistaja asuu samassa maakunnassa missä kesämökki sijaitsee. Lyhyen matkan päässä oleva mökki voi vaikuttaa mökkien erilaiseen käyttöön. Ainoastaan Etelä-Savossa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä mökin omistajista suurempi osa on ulkomaakuntalaisia.

Mökkibarometrin mukaan lähes kaikki mökkeilleet käyttivät päivittäistavarakauppojen palveluita, mutta esimerkiksi ravintolapalveluita käytti vain hieman yli puolet ja kulttuuripalveluita alle puolet. Reilu neljännes oli käyttänyt julkista liikennettä tai takseja mökkeilleissään.

Julkisista palveluista kunnanviraston ja liikuntapaikkojen palveluita käytti noin 40 % ja vielä vähemmän muita palveluita, kuten kirjastoa ja terveyskeskusta. Varsinkaan kesämökin kiinteistöverolle harva mökin ulkopaikkakuntalainen omistaja osaa hakea vastinetta kunnallisista palveluista. Toisaalta nauttiessaan mökkeilystä moni niitä ei edes välttämättä tarvitse.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.2019