Ajankohtaista

Blogi: Yhdysvaltojen ja Kiinan ”helposti voitettava sota”, osa 2/3: Taloudelliset vaikutukset

26.syyskuu 2018
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistassa otettiin uusi askel 24.9., kun uusimmat tullien korotukset tulivat voimaan. Janne Huovari ja Kristina Tiitinen tarkastelevat kolmen blogikirjoituksen sarjassa kauppakiistan taustaa, sen taloudellisia vaikutuksia ja suhtautumista Kiinan mediassa. Tämä on sarjan toinen osa, ensimmäisen voit lukea täältä. (linkki) Kolmas osa julkaistaan myöhemmin.

Tulleilla on suuri vaikutus ennen muuta kauppavirtoihin. Tulli tekee tuotteista huomattavasti aiempaa kalliimpia, millä on tietenkin vaikutusta niiden kysynnälle. Kansainvälisestä kaupasta suurin osa on kuitenkin kauppaa tuotteilla, jotka ovat korvattavissa samoilla tai vastaavilla tuotteilla muista lähteistä. Vaikutukset tuotannon tasoon ja hyvinvointiin ovat siis huomattavasti pienempiä kuin vaikutukset kaupan määrään.

Kuvaavaa vaikutusten erilaisuudesta kauppavirroille ja tuotannolle ovat laskelmat vaikutuksista maailmankaupalle ja maailman bkt:lle maailmanlaajuisen kauppasodan tilanteessa. Kunnon kauppasota, joka koskisi koko maailmankauppa ja nostaisi keskimääräiset tullit 30 - 60 prosenttiin, vähentäisi maailmankauppaa jopa 70 prosentilla. Vaikutukset maailman bkt:seen olisivat pitkällä aikavälillä paljon pienempiä, noin 2-4 prosentin luokkaa (esim. (Krugman, Ossa, CAE). Vaikutukset voivat tosin olla suuremmat kuin otetaan huomioon myös tuottavuuden kasvu ja investoinnit (BdF), 

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota koskee vain pientä osaa maailmankaupasta, joten suorat vaikutukset maailman BKT:seen eivät ole suuria. Lisäksi vaikutusta maiden omaan talouteen vähentää se, että kummallakin on edelleen muu maailma, josta tuoda ja jonne viedä tuotteita. Tämä toki pienentää vaikutuksia. Siitä huolimatta kauppasodan pahenemisella olisi tuntuva vaikutus näiden maiden talouskehitykseen. Laskelmien mukaan koko Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppaan kohdistuvat 25 prosentin tullit veisivät maiden bkt:sta noin vajaasta prosentista puoleentoista prosenttiin (esim. Moody’s, Trade Partnership, ETLA). Vaikutukset Kiinan talouteen olisivat todennäköisesti vain hieman suuremmat.  

Koko tuontiin vaikuttavat tullit ovat vielä uhkaustasolla. Terästullien ja muiden pienempien tullien sekä niiden vastatullin lisäksi kumpikin asetti toisilleen kesän aikana 25 % tullin noin 50 miljardin dollarin kaupalle. Seuraavassa askeleessa 24.9. Yhdysvallat asetti 10 prosentin tullit noin 200 miljardin Kiinan tuonnille ja Kiina puolestaan asetti 10 tai 5 prosentin tullit noin 60 miljardin Yhdysvaltojen tuonnille. Yhdysvaltojen tullin on tarkoitus nousta ensi vuoden alussa 25 prosenttiin, ellei sopua löydetä sitä ennen.

Kiinan vastatullit koskevat siis arvoltaan pienempää määrää kauppaa ja keskimääräinen taso on alhaisempi. Kiina ei kuitenkaan enää voinut tehdä arvon mukaan vastaavaa korotusta, koska koko Yhdysvaltojen vienti Kiinan oli 2017 noin 188 miljardia dollaria. Korotetut tullit koskevatkin jo yli puolta Yhdysvaltojen vientiä Kiinaan. Kiinan viennistä Yhdysvaltoihin korotetut tullit koskevat noin puolta kaupasta, mutta kun otetaan huomioon Kiinan alhaisempi keskimääräinen tullitaso uusissa korotuksissa, tullit ovat suhteellisesti samalla tasolla.

Tullin koskevat siis edelleen vain noin puolta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kaupasta. Keskimääräinen tullien taso on myös edelleen kohtuullisen matala. Maiden kokonaisviennistä korotetut tullit koskevat vain suhteellisen pientä osaa, Kiinassa reilua kymmentä prosenttia ja Yhdysvalloissa noin viittä prosenttia. Nykyisten korotettujen tullien vaikutus on siis edelleen muutamissa prosentin kymmenyksissä bkt:sta. Näin pienet vaikutukset on myös helppo kompensoida muille toimilla. Yhdysvaltojen ekspansiivisen finanssipolitiikan vaikutukset ovatkin paljon suuremmat. Samoin Kiinassa valuutan arvon heikkeneminen ja rahoituksen ehtojen höllentäminen tukevat kasvua. Kiina voi myös helposti käyttää järeämpiä elvytystoimia.

Laskelmat eivät kuitenkaan sisällä kaikkia vaikutuksia. Globaalit tuotantoketjut ovat monimutkaistuneet viime vuosikymmeninä ja Kiinalla on niissä erityisasema. Emme ole aiemmin kokeneet kauppasotaa globaalien tuotantoketjujen maailmassa, joten myös vaikutukset ovat epävarmoja.

Lisäksi epävarmuuden lisääntymisellä taloudessa on aina negatiivisia vaikutuksia. Yritykset lykkäävät tai jättävät tekemättä investointeja, jos epävarmuus investointien tuotosta lisääntyy. Myös kuluttajat saattavat lisätä säästämistä ja vähentää kulutusta, jos kokevat epävarmuuden lisääntyneen. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan eskaloituminen ei lisää ainoastaan epävarmuutta kansainvälisen kaupan suunnasta, vaan myös yleistä epävarmuutta koko globaalista taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä.

Vakavimmat vaikutukset kauppasodasta todennäköisesti seuraisivat tilanteesta, jossa kauppasodan suorat vaikutukset laukaisisivat muista syistä johtuvia ongelmia. Lähinnä tulevat mieleen Kiinan finanssimarkkinat. Kiinan yrityssektorin velka on kasvanut finanssikriisin jälkeen erittäin nopeasti. Kiinan yrityssektori onkin kansainvälisesti varsin velkaantunut. Velan kestävä hoito edellyttää talouskasvun jatkumista nopeana. Kauppasodan eskaloitumisesta johtuva kasvun hidastuminen voisikin laukausta kriisin Kiinan finassimarkkinoilla. Kiinalla on toki välineitä hoitaa myös mahdollisen finanssikriisin seurauksia, mutta eivät nekään loputtomasti riitä.