Ajankohtaista

Blogi: Yhdysvaltojen ja Kiinan ”helposti voitettava sota”, osa 1/3

24.syyskuu 2018
Janne Huovari ja Kristina Tiitinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistassa on otettu uusi askel 24.9., kun uusimmat tullien korotukset ovat tulleet voimaan. Janne Huovari ja Kristina Tiitinen tarkastelevat kolmen blogikirjoituksen sarjassa kauppakiistan taustaa, sen taloudellisia vaikutuksia ja suhtautumista Kiinan mediassa. Tämä on sarjan ensimmäinen osa, sarjan toisen osan voit lukea täältä (linkki).

Yhdysvallat on ollut keskeinen globalisaation edistäjä toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka sen toiminnassa on ollut myös ideologinen puoli, on globalisaation edistämisestä ollut sekä taloudellista että poliittista hyötyä Yhdysvalloille. Yhdysvalloista on tullut yksiselitteisesti maailman johtava talous ja ainut globaali supervalta. 

Globalisaatio on kasvattanut yleisestikin taloudellista hyvinvointia. Se on tehostanut työnjakoa tuotannossa ja asettanut tuotannon kilpailulle alttiiksi maailmanlaajuisesti. Yritykset ovat pystyneet ja joutuneet tuottamaan hyödykkeitä entistä tehokkaammin, paremmin ja halvemmin.  

Globalisaation hyödyt eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti. Länsimaissa varsinkin teollisia työpaikkoja on hävinnyt, kun matalampien tuotantokustannuksien takia tuotantoa on siirtynyt halvemman palkkatason maihin. Lisäksi automaation lisääntymisen myötä tapahtuva työpaikkojen häviäminen on monesti laitettu globalisaation piikkiin. 

Teollisuustyöpaikkojen häviäminen on kasvattanut kriittistä suhtautumista globalisaatiota kohtaan. Tätä Yhdysvaltain presidentti Trump on käyttänyt hyväkseen hyökätessään kärkkäästi globalisaatiota, kansainvälisiä sopimuksia ja Yhdysvaltojen kanssa käytävässä kaupassa ylijäämäisiä maita kohtaan.  

Vakavin kansainväliseen kauppaan liittyvä yhteenotto Trumpin Yhdysvalloilla on Kiinan kanssa. Trumpin mukaan Kiina on käyttänyt Yhdysvaltoja hyväkseen ja on uhka Yhdysvaltain talouskehitykselle. Lisäksi Kiina on ottamassa Yhdysvaltoja taloudellisesti kiinni, ja Kiina nähdään Yhdysvalloille nousevana taloudellisena, poliittisena ja sotilaallisena uhkana.  

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppapoliittisen vastakkainasettelun taustalla voikin nähdä Trumpin kauppapoliittista neuvonantajaa Navarroa mukaillen kolme tekijää: Yhdysvaltojen Kiinan kanssa käymän kaupan suuri alijäämä, tekijänoikeusrikkomukset ja teknologian ”varastaminen” Kiinassa sekä laajempi kamppailu maailmanvallasta teknologiassa, taloudessa, politiikassa ja sotilaallisessa voimassa. 

Kauppataseen alijäämää ei pienennetä tulleilla 

Yhdysvaltojen suuri kauppataseen alijäämä Kiinan kanssa pitää sinänsä paikkansa. Yhdysvaltojen ulkomaankaupassa tuonti on selvästi suurempaa kuin vienti. Suuresta alijäämästä noin puolet tulee Kiinan kanssa käydystä kaupasta. Lisäksi muun maailman kanssa tavarakaupan suurta alijäämää tasoittaa palvelukaupan ylijäämä.  Kiinan kanssa palvelukaupan ylijäämä on sen sijaan varsin pieni ja Yhdysvaltojen vaihtotaseen alijäämästä Kiinan osuus on vielä suurempi kuin kauppataseen alijäämästä. 

Trumpin mukaan kauppataseen alijäämä johtuu Yhdysvalloille epäreilusta kaupasta. Trump on syyttänyt Kiinaa omien markkinoiden suosimisesta ja valuutan keinotekoisesta arvon alentamisesta viennin edistämiseksi. Eivät syytökset sinänsä perättömiä ole. Kiina suojelee monia toimialoja ulkomaiselta kilpailulta ja osalle markkinoista pääsy on kokonaan kiellettyä. Lisäksi Kiina harjoittaa ulkomaalaisten yrityksiä syrjintää ”laadunvalvonnallisista” syistä.  

Kiina on kyllä avannut markkinoitaan ja lupauksia markkinoiden edelleen avaamisesta on tullut, viimeisimpänä tänä vuonna BOAO-foorumissa. Konkreettiset teot ovat kuitenkin olleet varovaisia, eivätkä ne ole vastanneet aiempia lupauksia. 

Kauppataseen alijäämä ei kuitenkaan kerro Yhdysvaltojen ”hyväksikäytöstä”. Yhdysvaltalaiset kuluttajat ovat päinvastoin hyötyneet halvoista tuontitavaroista. Samoin Yhdysvaltalaiset yritykset ovat hyötyneet Kiinasta osana niiden tuotantoketjua.  Iso osa Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämästä Kiinan kanssa tuleekin yhdysvaltalaisten yritysten Kiinan tuotannon tuonnista Yhdysvaltoihin.  

Alijäämä ei myöskään ratkaista tulleilla, kuten Trump näyttää ajattelevan. Suuremmassa kuvassa Yhdysvaltojen vaihtotaseen alijäämä, eli ulkoinen epätasapaino, on kytköksissä sen sisäiseen epätasapainoon, eli siihen, että Yhdysvalloissa investoinnit ylittävät säästämisen. Trumpin veronalennukset ja julkisten menojen lisäys pahentavat entisestään tilannetta. 

Immateriaalioikeudet keskeinen kiistakohde 

Järkevin tavoite Yhdysvalloille kauppakiistassa ovat immateriaalioikeudet ja teknologian suojaaminen. Nämä tavoitteet Yhdysvallat jakaa myös EU:n kanssa ja formaalisti nykyiset tullit perustuvat näille syytöksille. Ongelmat tuodaan esiin Yhdysvaltojen tutkinnassa maaliskuulta ja valkoisen talon raportissa kesäkuulta 2018. 

Kiinan heikko tekijänoikeuksien suoja ja vaatimukset ulkomaisille yrityksille teknologian siirrosta ovat hiertäneet Kiinan ja länsimaiden taloussuhteita jo pitkään. Teknologian siirtyminen kiinalaisille yrityksille lisensointisopimuksilla ja yhteisyritysten kautta on ongelmallista länsimaalaisille yrityksille.  

Immateriaalioikeusien kunnioittaminen on kuitenkin kehittynyt Kiinassa, vaikka ongelmia edelleen onkin (FT). Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään yritysten oikeuksien kunnioituksesta, vaan myös laajemmasta kamppailusta teknologiaherruudesta. Kiinalla on Made in China 2025 -projekti, jossa se suunnittelee omavaraisuutta ja uhkaa samalla Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden teknologista etumatkaa. 

Kauppasotaa ei ole helppo ratkaista 

Miten kauppakiistassa edetään, riippuu miten eri tavoitteita painotetaan Yhdysvaltojen hallinnon sisällä. Trumpille itselleen läheisin on luultavasti kauppataseen alijäämän pienentäminen. Trumpin keskeinen vaalilupaus oli parempien kauppasopimusten neuvotteleminen.  Trumpin läheisille ulko- ja kauppapoliittisille neuvonantajille keskeisin tavoite on Kiinan nousun estäminen ja Yhdysvaltojen hegemonian säilyttäminen. Muulle hallinnolle ja Yhdysvaltojen liike-elämälle keskeisin tavoite on immateriaalioikeuksien parempi kunnioittaminen ja Kiinan-markkinoille pääsyn helpottaminen. 

Tavoite immateriaalioikeuksista olisi luultavasti mahdollinen neuvotteluteitse, mutta nopeita helppoja ratkaisuja tuskin on tiedossa. Kauppataseen alijäämään näennäisesti liittyviä sopimuksia voidaan luultavasti saada aikaan melko helpostikin. Koska, kuten aiemmin todettiin, kauppataseen alijäämä ei ole seurausta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisistä kauppasopimuksista, ei sitä sopimuksilla myöskään korjata. Jos kiistan keskeinen tavoite on pyrkimys Kiinan nousun estäminen, neuvotteluista on turha odottaa tulosta.  

Iso ongelma neuvottelujen edistymiselle on Trumpin ajatuksessa, että kauppasota on helppo voittaa. Ongelmallista on lisäksi ajatus tullien hyödyllisyydestä yhdysvaltalaisille yrityksille ja niiden kilpailuasemalle. Ilman vastatoimiakin tuontitullit lisäävät yhdysvaltalaisten yritysten tuotantokustannuksia, varsinkin kun ne kohdistuvat pääasiassa välituotteisiin ja pääomatavaroihin (PIIE). Kasvaneet kustannukset näkyvät Yhdysvaltojen markkinoilla kalliimpina hintoina ja heikompana hintakilpailukykynä ulkomaanmarkkinoilla. Kiina myös vastaa tulleihin samalla mitalla, ja kauppasodan kierre on valmis.  

Ratkaisua on vaikea löytää 

Yhdysvallat voi edelleen neuvotella Kiinan kanssa, jolloin pahemman kauppasodan uhka välttyisi. Osapuolet eivät ole kuitenkaan käyneet viime aikoina vakavia neuvotteluja keskenään, mikä viittaa siihen, että välit ovat pahasti tulehtuneet. Kiina näkee, että pallo on Trumpin käsissä, mutta kompromissihalut ovat luultavasti vähissä, varsinkin kun Yhdysvaltojen talous kasvaa nyt erittäin nopeasti.  

Trumpin politiikalle on kuitenkin ollut ominaista, että ensin uhitellaan ja sitten liennytetään (esimerkiksi Pohjois-Korean tapaus) ja politiikka on ollut ennalta-arvaamatonta. Kiinalle ominaista taas on pragmaattisuus ulko- ja kauppapolitiikassaan, joten Yhdysvaltojen perääntyessä tai lopettamalla ja peruuttamalla tullit, Kiina tekisi täysin samoin. 

Kiina on valmistautunut pitkään kauppasotaan. Kiina on varautunut kauppasotaan muun muassa laskemalla tulleja monista tuontihyödykkeistä (Etelä-Koreasta, Intiasta, Bangladeshista, Laosista ja Sri Lankasta). Kiina on myös avannut investointimahdollisuuksia. Trump on siis saanut toiminnallaan Kiinaa avautumaan, mutta on tehnyt itsestään samalla vihollisen. Kiina on väestöltään maailman suurin maa ja se kasvaa nopeasti. Toimillaan Yhdysvallat ei pysty estämään Kiinan nousua, tullit ennemminkin haittaavat yhdysvaltalaisten yritysten tuotantoketjuja ja vahvistavat Kiinan halua Yhdysvaltojen teknologisen etumatkan kuromisessa. Loppujen lopuksi Yhdysvallat Trumpin Make America Great Again –politiikan johdolla kaivaa itselleen kuoppaa ja heikentää Yhdysvaltojen kehitystä pitkällä tähtäimellä.

 

Kauppasodan vaiheet 2018: 

19.1. Yhdysvaltojen raportti Kiinan ja Venäjän WTO:n sääntöjen noudattamisesta.  

23.1. Yhdysvaltoihin tullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille 

4.2. Kiina aloittaa Yhdysvalloista tuodun durran selvityksen (anti-subsidy investigation) 

1.3. Trumpin ilmoitus teräs- ja alumiinitulleista. 

8.3. Terästulleille Trumpin allekirjoitus, voimaan 15 päivän päästä.  

22.3. Terästullien voimaan tuloa siirretään EU:lle ja muille liittolaismaille. 

22.3. Valkoisen talon ilmoitus vastatoimista Kiinan epäreiluille kauppakäytännöille. Sisältää ilmoituksen 25% tulli 50 miljardin dollarin edestä kiinalaistuotteille, aikoo valittaa WTO:on Kiinan epäreilusta kaupasta ja investointirajoittamisen ottaminen tarkasteluun, Kiina vastatullit. Perustuvat samana päivänä julkaistuun tutkintaan. 

23.3. USA valittaa WTOon immateriaalioikeuksista. 

23.3. Terästullit voimaan Kiinalle ja muille maille, jotka eivät saaneet lykkäystä.  

23.3. Kiina julkistaa tullit 3 miljardin dollarin arvosta vastalauseena teräs- ja alumiinitulleille. Voimaan 2.4. 

3.4. Yhdysvallat julkaisee 25% tullit high-tech tuotteille 50 miljardin dollarin arvon edestä. 

4.4 Kiina ilmoittaa tulleista, maataloustuotteet (soija), autot. Tullikorotus lentokoneille ja kemiallisille tuotteille + Kiina valittaa WTOon. 

5.4. Yhdysvallat ilmoittaa mahdollisista lisätulleista (100 miljardia dollaria). 

16.4. Yhdysvallat rankaisee kiinalaista ZTE:tä, kielto ostaa yhdysvaltalaista teknologiaa 7 vuoden ajan. 

17.4. Kiina ilmoittaa aloittavansa polkumyyntiselvityksen yhdysvaltaisesta durrasta (1 miljardia dollaria). 

26.4. Huawei tutkintaan Yhdysvalloissa (Iranin takia). 

18.5. Kiina lopettaa durratutkinnan. 

20.5. Yhdysvallat ja Kiina tekevät sopimukset, kauppasodan uhka hetkellisesti hälvenee. 

25.5. ZTE saa sakon, mutta saa jatkaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa. 

29.5. Yhdysvaltojen ilmoitus tulleista (50 miljardia dollaria), lista julki 15.6. 

30.5. Kiinan vastatulli-ilmoitus, kohdistuu kuluttajatuotteisiin 

15.6. Yhdysvaltain tullilista julki, 34 miljardin dollarin edestä 25%, voimaan 6.7. 16 miljardin dollarin edestä tullit myöhemmin.  

19.6. Trump uhkaa uusilla tulleilla, 10% (200 miljardia dollaria) + lisätullit (200 miljardia dollaria), jos Kiina kostaa vastatulleilla 

6.7. Yhdysvaltojen tullit voimaan 34 mrd. 25 %   

6.7. Kiinan vastatulli 34 mrd 25 % (epävirallinen lista). Maa- ja elintarviketuotteita ja autoja. 

10.7. Yhdysvaltain ilmoitus uusista tulleista (10%) 200 miljardin dollarin edestä, Kiina ilmoittaa vastatulleista (50 miljardia dollaria) 

1.8. Trumpin ilmoitus tullien korottamisesta 10% -> 25% 200 miljardin dollarin arvoisesta tuonnista, syyskuussa päätös 

3.8 Kiinan ilmoitus tulleista yhdysvaltalaistuotteille 60 miljardin dollarin tuonnista, kemikaalit, muovit, nahkatuotteet 

7.8. Yhdysvaltojen tullilista julki (16 miljardia dollaria) 25 %, voimaan 23.8.  

8.8. Kiinan vastatullit 16 mrd, 25 %, voimaan 23.8. 

17.9. Yhdysvaltojen ilmoitus 10 % tulleista 200 mrd tuonnille. Voimaan 24.9. Tulli nousee 25 prosenttiin 1.1.2019.  

18.9. Kiinan ilmoitus vastatullit 60 mrd 5 % ja 10 %. Voimaan 24.9. 

24.9. Yhdysvaltojen 200 mrd. ja Kiinan 60 mrd. tullit voimaan.